Impulssit

Ompas rahat taas vähissä. Pitää maksaa laskut, käydä pohjosessa kummipojan luona, käydä ruokakaupassa, ladata bussikortti, säästää vähän talven varalle. Tietokone sanoo sopimuksensa irti kans ihan just, menee taas monta sataa euroa. Pakko siis säästää, käydä Lidlissä ja olla ostamatta mitään turhaa.

Jaahas, vuokraisännän pyykkikone on taas kutistanut vaatteita. Eihän tän paidan hihat riitä kyynärpäihinkään, kiva olla liian pienellä paidalla. Mitä tekee adhd? Tilaa VÄLITTÖMÄSTI uuden pyykkikoneen kotiinkuljetuksella varustettuna. Näin nopeasti unohtui aiemmat rahahuolet ja sijoituskohteet. 

Nyt sitten vaan tyytyväisenä kämppiksille ilmoitus koneen hankinnasta. "Otitko koneesta mitat?" No en tietenkään! Eihän siinä nyt kerinnyt eikä käynyt edes mielessä kun oli hyvä tarjous ulottuvilla. 

Noh, tässä on nyt ollut viikko aikaa miettiä tätä jälleen kerran tapahtuvaa typeryyttä jota impulsiiviseksi käyttäytymiseksi kutsutaan. Ja kun pyykkikone saapuu ja pääsee ottamaan sen käyttöön, poistuu katumus samalla oven avauksella. Ihania letkuja, muoveja, pakkauspapereita! Uusia pesuohjelmia, vielä kiiltävä pesukoneen rumpu. Erilainen, suorastaan Vivaldimainen pesun loppumisesta ilmoittava ääni, hiljainen pesu; voi käyttää yölläkin!!(kuka hullu pesee pyykkiä yöllä, en ainakaan minä) Ah ihanaa, kaikkea kivaa uutta ja jännittävää! Tällä kertaa mittojen ottamatta jättäminen ei koitunut kohtaloksi, sinnehän se kone solahti sille osoitettuun paikkaan kuin kännykkä vessanpöttöön. Ja positiivista sekin, että ehkä sitten uusiin vaatteisiin ei mene niin paljoa rahaa. (Niimpä juu, ei tarvi ku kävellä Koskikeskuksen läpi niin on kädet täynnä vaatepusseja). 

Usein, hyvin usein, impulsiivinen käytös johtaa toimintaani. Aivot toimii vähän kuin vastarakastuneella, järkeillä voi mutta tunne ja hetken huuma kuitenkin vie voiton. Ja kyllähän te tiedätte, tulee tehtyä vääriä valintoja, sanottua vääriä asioita, sinkouduttua yhtäkkiä toiselle puolelle Suomea, tilattua vähän kenkiä netistä kun tästä näin näppärästi kännykällä pystyy klikkailemaan, yhtään ajattelematta seurauksia. Harmillisesti ne seuraukset kuitenkin aina ilmaantuvat jonkun nurkan takaa. Ja seurauksiahan on tullut tässä parinkymmenen vuoden aikana korjailtua ja häpeiltyä. Niin, että välillä aika raskasta olla rakastunut jatkuvasti. 

Onhan tässä impulsiivisuudessa toki hyviäkin puolia ja niin ristiriitaista kuin se onkin, tämä on mielestäni yksi parhaimmista ADHD- oireistoon kuuluvista ominaisuuksista. Ei kestä montaa sekuntia innostua ehdotuksista, lähteä reissuun ihan ex-tempore tai kun saan jonkun idean niin yleensä toteutan sen heti. Impulsiivisuudesta johtuen osaan myös joustaa koska vaihtoehtoehdotus yleensä tuo jotain uutta ja jännittävää elämääni. Siis esim. aamuvuoron vaihtaminen iltavuoroon on luonnollisesti erittäin jännittävää.

Juu ei mulla sitte muuta ku että terveisiä junasta. Kummipojan luokse pohjoseen niinku alkuperäinen budjettisuunnitelma kertoi.